Mikko Paavola

Poliittiset päämäärät

Muista äänestää. Tehdään yhdessä Tampereesta Suomen hienoin paikka asua ja yrittää!

Kaupungin keskustan elinvoimasta tulee huolehtia siten, että keskustassa on hyvä ja helppo asua, yrittää ja asioida. Kaupunki voi edistää tätä asiaa mm. siten, että edelleen huolehditaan siitä, että myös keskusta ja sen moninaiset palvelut on saavutettavissa kaikilla kulkumuodoilla - myös yksityisautoilla. Mitään liikkumismuotoa ei voi eikä saa sulkea pois tai vaikeuttaa turhaan.

Liikenne

Ensiarvoisen tärkeää on turvata pääsy myös kaupungin keskustaan kaikilla liikenne muodoilla. Miksi?:
    • Keskustassa myös asutaan. Asukkaille on tarpeellista päästä omilla autoillaan keskustaan.
    • Keskustan ja Tampereen elinvoima ei ole pelkästään kiinni tamperelaisista. Tampereen keskusta on myös koko Pirkanmaan keskusta, johon saavutaan ympäröivistä kunnista ja maakunnasta työskentelemään ja asioimaan. Myös näille henkilöille on turvattava pääsy kaupungin keskustaan.
    • Elävä kaupunki tarvitsee kaikenlaista liikennettä.
Liikennejärjestelmä suunniteltava sopivaksi kaikille liikkumismuodoille. Vain yhtä ei voi suosia
    • Hyvin suunnitellusti kaduille mahtuvat sekä yksityisautot, joukkoliikenne, pyöräilijät ja jalankulkijat
    • Keskustaan tulee olla kaikista ilmansuunnista hyvät yhteydet sekä autolla että polkupyörällä. Polkupyörille on suunniteltava hyvät ja yhtenäiset väylät lähiöistä keskustaan. Ydinkeskustan alueella kuitenkin kadut on suunniteltava hitaan liikenteen eli jalankulun ehdoilla.
    • Ydinkeskustassa siis sekä autoilu että osin pyöräily on suunnattava ns. keskustan kehälle. Kehän sisäpuolella kadut nykyisenlaisia joukkoliikennepainotteisia katuja ja muutoin katuliikenne on normaalisti yhdistetty autoille ja pyörille. Jalkakäytävillä liikenteen (myös mahd. pyöräilyn) tulee sopeutua jalankulkijoiden maailmaan ja vauhtiin.
Tampere-Pirkkalan lentoliikennettä/ uusien reittien avaaamista on Tampereen kaupungin edistettävä mahdollisuuksien mukaan.
Kunkun Parkki katsottava koko kaupunkia kehittäväksi infrahankkeeksi. Kaupungin tulee mahdollisuuksien mukaan osallistua mm. sisäänajojen mahdollistamiseen takausten yms. keinojen kautta.
Ratikkareittiä tulee laajentaa, jotta investoinnista saadaan täysi hyöty.
    • Isoin investointi on nyt tehty, kun ydinkeskustaan on rakennettu raiteet.
    • Ensimmäinen laajenemissuunta Lentävänniemen kakkosvaiheen jälkeen voisi olla Härmälä ja Pirkkala. Mikäli kiinnostusta naapurikunnista löytyy, voi ratikka laajentua sinnekin. Tampereen ei kuitenkaan tule osallistua muihin kuluihin kuin omna kunnan alueella oleviin.
Lähijunaliikennettä voidaan edistää mahdollisuuksien mukaan.
    • kaavoituksellisesti mahdollistetaan kevyiden seisakkeiden rakentaminen.
    • päävastuu ko. järjestelmästä kuitenkin valtiolla, lähikunnilla sekä VR:llä
Suomi-rataa / pääradan parantamista tulee edistää voimakkaasti.
    • Tampereen tulee muiden radanvarsikuntien ohella edistää hanketta.
    • toteuttamiskelpoisin vaihtoehto olisi ehkä ensin toteuttaa nykyisen ratalinjaan perustuva radan parannus/ kapasiteetin laajennus
    • Keskustassa myös asutaan. Asukkaille on tarpeellista päästä omilla autoillaan keskustaan.
    • Keskustan ja Tampereen elinvoima ei ole pelkästään kiinni tamperelaisista. Tampereen keskusta on myös koko Pirkanmaan keskusta, johon saavutaan ympäröivistä kunnista ja maakunnasta työskentelemään ja asioimaan. Myös näille henkilöille on turvattava pääsy kaupungin keskustaan.
    • Elävä kaupunki tarvitsee kaikenlaista liikennettä.
Katso myös tämä video, jossa olen keskustelemassa Kalervo Kummolan ohjelmassa liikenteestä ja liikennepolitiikasta

Kaavoitus ja asuminen

Monimuotoisia asumismuotoja tulee voimallisesti edistää.
Omakotitontteja kaavoitettava huomattavasti enemmän ja huolehdittava, että vuotuinen tarjonta pysyy riittävällä tasolla
    • liian tiivis rakentaminen ei vastaa esim. nuorten perheiden tarpeisiin, jolloin he etsiytyvät naapurikuntiin.
    • riittävän monimuotoiset asumisratkaisut tukevat sitä, että kaikissa elämänvaiheissa Tampere pystyy olemaan kilpailukykyinen ja haluttava asuinpaikka kaikille.
    • esimerkiksi Nurmi-Sorilan alueen kaavoittaminen auttaisi pientalotonttipulaan.
Kaavoituksessa on huolehdittava siitä, että kaupunkia kaavoitetaan ja kehitetään tasaisesti. Ei voida vain keskittyä yhteen kaupunginosaan.
Kaavoituksen tulisi osallistaa enemmän tonttien omistajia / hankkeisiin ryhtyviä ja kaavat tulee laatia enemmänkin mahdollistaviksi. Ei enää tiukkoja ”postimerkkikaavoja”.
    • Kun tonttien omistajat otetaan kaavoitustyöhön enemmän mukaan, voidaan kustannuspainetta tasata ja samalla kaavoihin tulee heti automaattisesti paremmin huomioitua myös kaavan teknis-taloudelliset toteuttamismahdollisuudet.
    • Kaavoituksen tulisi siis olla enemmänkin laillisuusvalvojan roolissa ja asiantuntijana. Tällöin kaavoitusta voidaan laajentaa useammalle alueelle yhtä aikaa.
    • Samoin kaupungin kustannuksia säästyy, kun turhaan kaupungin ”piikkiin” ei tehdä erilaisia konsulttiselvityksiä, mikäli hanke ei sellaisenaan ole toteuttamiskelpoinen.

Keskustan elinvoima

Keskusta tehtävä helposti lähestyttäväksi kaikilla liikennemuodoilla (kts. yllä kohta ”liikenne”).
Kaupungin tuettava keskustan elinvoimaa mm. mahdollistamalla hallinnassaan olevien torien ja katujen käyttäminen erilaiseen yrittäjien pop-up toimintaan.
Tällaisia kävelykatukokeiluja tai katujen ja torien elävöittämisiä tulee voida kokeilla esim. kesäaikaan siirrettävillä kalusteilla yms.
    • Tampereen ilmasto ei välttämättä suosi ulkoilmatoimintaa kuin vain osan vuotta. Tällöin esim. kesäaikaiset kokeilut voivat toimia hyvin, mutta toisaalta mitään raskaita ja pysyviä rakenneratkaisuja ja investointeja ei ole tehty turhaan.
Hämeenpuistoa on kehitettävä erilaisten tapahtumien keskipisteenä ja kaupunkilaisten virkistysalueena keskustassa.
    • Hämeenpuisto on yhdistää kaupungin keskustan järveltä järvelle.
    • Puisto on valmis toimintakenttä erilaisille kulttuuritapahtumille sekä myös kaupallisille tapahtumille. esim. joulumarkkinoille ja muille tapahtumille Hämeenpuistosta saa idyllisen toimintaympäristön.

Yleistä

Kaupunkia on kehitettävä siten, että Tampere on tulevaisuudessakin selkeä Suomen kakkosmetropoli.
Turha vastakkainasettelu pois ja alueellista yhteistyötä ja edunvalvontaa tulee parantaa. Kilpailijoina ei siis ole naapurikunnat vaan muut kaupunkiseudut Suomessa.
Hyvistä ja hepoista kulkuyhteyksistä ympäri Suomen on pidettävä huolta.
Tampereen vetovoima on kunnossa – pitovoimaa parannettava.
Mikko Paavola
puh. 040 536 6635 | sähköposti: mikko.paavola.mp@gmail.com
Kirjaudu